Burjuŋ

Burjuŋ, aye cɔl varicella tëdë, aye tuɛny kɔc liääp arët ye mayiël kɔc dɔm tueŋ cɔl Varicella Zoster bɛ̈i. Burjuŋ aye jɔɔk ayiɛl ë guöp ku toŋthikë guöp yiilic ëbën, ku ayiic pät ë röt. Käcïtoŋiic (toŋthikë) aa röt jɔɔk köuic, yɔu ku nyin thöŋkä guöpic ëbën. Kït kök ë burjuŋ aye atuöc, dhɔ̈r ku aɣarnhom. Kït burjuŋ aye rëël ɣet kaam akölë nïn dhiëc ku dhorou. Kariliic burjuŋ aye tuɛny yɔ̈kyɔ̈k, ku arɛɛm nyidhic, ku tuɛnytuɛny kämluöök. Burjuŋ aye kɔcdït yɔŋ arët arëk mïth aben cɔ̈k tɔ̈u ciëën. Kït aye röt gɔɔc kaam nïn 10 ɣet 21 ë tuany cök ciëën.

Burjuŋ aye gɔpic aliiric ta ɣɔɔl raan cï liääp yen awu thïïm. E rot thiɔ̈i kaam akältök leer rou täkïc kacïtoŋiic yiic gua dhïäi. Yen ee rot thïɔ̈i aya ta pɛ̈t toŋthikë-iic ku gɔɔt pïuke raan dɛ̈t kïc liääp. Kɔc cï liääp tuany akuöök alëu bïk raan kïc guup wäl burjuŋ liääp tä gɔɔt pïu abuöt thik cï toŋickä raan. Tuɛny kënë aye caar kït ken cï nyuɔɔth tëdë, ku acë rot lac tiɛɛŋ, aka lëu bï ŋic athɛ̈m ë pïc cï kä cï toŋiic yiic path ku aye cɔl Polymerase Chain Reaction (PCR) thoŋ kɔc ŋic wal. Raan alëu bï them guöp atitëguöp ke lɔn neŋ yen riɛl wälä cïn riɛl bï burjuŋ tiaam. Raan cï liääp burjuŋ ku ŋuɛ̈ɛ̈n ace ye bɛn dhuök. Na cɔk alɔn ye kɔc bɛn lïääp ë dɛ̈t burjuŋ, aka liääp ciëën acïn kït ye nyuɔɔth.

Wäl guöp ë raan tit tuany cɔl burjuŋ acï ye dhuökpiny kam kɔc ku ka riilic ye burjuŋ bɛ̈i tä yök yen. Wälde ë guöp tiit kaam 70 ɣet 90 ë buotic. Tuöm ë mïth wäl burjuŋ ruönic ëbën aye looi bɛ̈i juääc yiic. Tuöm nïn kadiäk tuany cök cɛ̈ɛ̈n e mïth cɔl ago röt jɔt becdeyic. Döc kɔc cï burjuŋ dɔm aye gɔl miök cɔl Calamine aa yiɛɛl dhuökpiny, liɛ̈r ë riöp bïk cɛ̈k apɛi bï dëtök rot cï looi tä ɣɔt raan rot, ku wäl cɔl Parcïmol bä tuöc ku arɛɛm dhuökpiny. Kɔc lëu bï käriliic burjuŋ röt looi thin abï muɔɔc wäl mayiël tiɛtwei cimënë acaiclovir.

Burjuŋ ee kɔc dɔm pinynhom ëbɛ̈n. Ruön 2013, aka raan 140 tïmëtïm acï liääp ë yen ku tuany dɛ̈t kɔc kuuk gup cɔl herpes zoster thoŋ Dïŋlït pinynhom ëbɛ̈n. Thɛɛr cï kɔc ye toom wäl burjuŋ, aka kɔc ye dɔm ruönic athöŋnyin kek kɔc ye dhiët ë ruön kënë yic aya. Naɣon ye wälde tuoom pan cɔl United States of America (USA), aka tuany kënë acï dhukpiny döm yen kɔc dɔm tëcït tënë thiärdhoŋuan (90%) ë buotic. Ruön 2015, aka burjuŋ acï raan 6,400 nök pinythokaräm-leerpiny ta ɣɔn yen kɔc 8,900 nɔ̈k ruön 1990. Thuɔu ë rot looi tënë raan tök kaam raan 60,000 cï dɔm. Burjuŋ aka rilic bï ye thok poc kek tuany dɛ̈t thöŋ kek yen cɔl smallpox thoŋ Dïŋlïth ɣet ruɔ̈ɔ̈nbuɔt 19. Ruön 1888 aka burjuŋ acï pocthok kek tuany akuöök yecɔl herpes zoster (shingles). Wël cï gɔ̈t tueŋ jam lɔn yen burjuŋ aa looi rot ruön 1658. Wël juäc ye teetic adïk aye kä thööt lɔn yen kɔc juŋ gup cïmënë kädhie ye tïŋ ajïnh cï nyool guöp, ku ë wët ye yen tïŋ puɔlic yär aya.

Kïtke burjuŋ

Kït burjuŋ aa röt kaŋ looi tueŋ kaam riɛ̈nythii ku kɔc cï thokŋuën amääth ku kek kïttke aye körpuöu, thiɔ̈kpuöu, arɛɛm rëliic ku aɣaarnhom. Kekkë aye akuökde buɔthcök ku detöök thokic, thiaiguöp ku atuny thinnyɔɔt yen nyoth lɔn yen burjuŋ. Detöök ye looi kä thokic ace akuöök ye looi guöpic buothcök. Tuɛny kënë ace kït ŋic yen looi tueŋ aloŋ mïth, kä ye looi aye akuöök guöpic wälä kë cï toŋic thokic. Akuöök aye jɔɔk ye kethinnyɔɔt dhitluaal cï toŋic nyinic, nhom, kɔ̈u, kɔ̈k tä lɔ nhial ku cök; leertueŋ ɣet thäät ka 10-12 abuöt thinnyɔɔt, toŋ cï löpiic ku pätic den döŋ piärpiny guöpic. Të cï yen guöp löpic, aka ayiɛɛl dïtot e rot looi. Toŋ cï löpiic aye röt looi aya cincilic, cökcilic ku thar. Kënë rot lac looi ku yen ye nyuɔɔth lɔn yen burjuŋ aye dëtök rot looi thokic ye reem ku yil. Akuöök aye looi thokic aloŋthin ku guöpic aɣeer kaam akältök ku aköl ë nïn diäk. Kït burjuŋkä aa röt nyuɔɔth kaam nïn 10 ku 21 të cï raan rot gɔɔt kek raan cï liääp. Kɔcdït aye naŋ akuöök guöpic ëbën ku atuc ce lac dhukpiny, ku alëu bï kärilic burjuŋ kek yök cïmënë tuɛny yɔ̈kyɔ̈k.